Ruotsalaista ruokaa

Ohhoh, olemme olleet Ruotsin puolella melkein viikon. Se tuntuu kuitenkin melko lyhyeltä ajalta, sen verran on kuitenkin tullut Göteborgia kierrettyä, etten enää pelkää joutuvani hukkaan. Kangaskauppojen sijainti on kuitenkin vielä hakusessa, mutta se on tämän päivän ongelma, koska ensi viikon aikana pitäisi ommella hame.

Jollain tapaa arki alkaa asettua uomiinsa, vaikka majapaikkamme on väliaikainen. Olen iltaisin niin väsynyt, että käyn nukkumaan ajoissa ja aamuisin herään yleensä seitsemän aikoja Mikon aamupuuhiin. Muutaman viikon jälkeen varmaan muutun aamuihmiseksi... Opiskeluasiat selvisivät pääpiirteittäin ja selviän joten kuten ruotsillani. Pääsen vihdoin yliopistolla kirjastoon ja nettiinkin, sekä ovista sisään. KELA sai myös päätettyä, minkä verran ansaitsen rahaa täällä oleskelustani.

Tiistaina tapoin aikaani kaupungilla. Keskiviikkona selvittelin muutamia asioita, sekä kävin Mikon kanssa hattukaupassa, kahvilla ja hukkareissulla kirpputorille, joka ei ollutkaan auki. Illasta kävimme vielä tarkastamassa asuntomme, joka näytti kivalta. Ruokaihmisenä iloitsin etenkin keittiöstä, joka oli siisti ja iso. Harmi, että edellinen asukas muuttaa pois jo ensi sunnuntaina ja joudumme siitä huolimatta odottamaan helmikuuhun asti muuttoamme. Eilen aloitin vihdoin opiskeluni sekä kuvittelin osallistuvani baarikierrokselle, josta lopulta livistin ajoissa nukkumaan.

Sunnuntaina bongattu juustokauppa, varsinkin vasemmanpuoleisen kyltin lahjakorttimainos sai hymyilemään.

Ruotsalainen ruokakulttuuri on melko samanlainen kuin suomalainen, mutta muutama asia on aiheuttanut hieman hämmennystä. Ensinnäkin lounas opiskelijaruokalassa maksaa halvimmillaan noin 60 kruunua (=7 e), jos siis ei halua syödä patonkia tai pikaruokaa. Tuohon hintaan saa salaattibuffetin, juomaksi vettä, maitoa tai limonadia sekä esimerkiksi paistettua kylkeä eli jotain pekonin tapaista, perunalettuja ja puolukkahilloa. Harmi, ettei tuosta Mikon valitsemasta annoksesta tullut otettua kuvaa, kun kävimme Chalmersilla syömässä tiistaina. Lounaspatongin voi napata mukaan noin 30 kruunulla ja täällä onkin noin joka toisessa kadunkulmassa kebab-pizzerian sijaan baguetteria. Ruotsalaiset muuten tunkee patonkeihinsa myös punajuurisalaattia ja lihapullia, mikä kuulostaa jokseenkin mielenkiintoiselta. Täältä saa toki myös Subwaysta leipiä skågenilla eli rapusoosilla ("lokala favoriter", inte mitt favorit, jag smakade det i söndags).

Vihanneskauppa/baguetteria Gibraltargatanilla.

Viili-piimätarkastalumme on päätynyt siihen, että ruotsalaiset näyttävät kutsuvan jotakuinkin kaikkia hapanmaitotuotteita viileiksi. A-fil, jota ostimme alkuviikosta, oli viilipiimää eli enemmänkin jogurtinkorvike, eikä venäläistyyppinen fil ollut juuri sitä parempaa, toki enemmän suomalaiseen makuun sopivaa. Paikallisesta kaupasta ei yllättäen löytynyt hapankaaliakaan, se taitaa olla hieman liian slaavilaista.

Haga Nygatanilla lienee kaupungin suurimmat kanelipullat, jollaisen söimme puoliksi keskiviikkona (ja podimme loppupäivän pullaähkyä).

 Göteborgista näyttää löytyvän paljon ruokapaikkoja, eritoten pieniä viihtyisiä kahviloita, jotka vaikuttavat hyvin suosituilta. Ulkona syöminen ja kahvittelu ei tosin ole erityisen edullista, mutta ainakin testaamamme kahvilan piiras-, leivos-, pulla-, pipari-, salaatti-, kahvi- ja teevalikoima oli sitä luokkaa, että palaisin sinne mielelläni. Suomalaisia kahviloita täällä ei siis ainakaan tarvitse erityisesti ikävöidä (paitsi ehkä vähän kotoisaa ja halpaa opiskelijaruokalaa unicafea, jossa saa sentään vatsansa täyteen edullisesti).

Helmikuun alussa paikalliset tuutorit organisoivat kansainvälisen buffetin, jonne jokainen vaihto-opiskelija voi tuoda oman maansa erikoisuuksia maistettavaksi. Taitaa olla sanomattakin selvää, ettei valintani ole korvapuustit, vaikka kanelipullat ovatkin täällä toisen mallisia. Olisin kiitollinen, jos jaksaisitte kommentoida ja kertoa oman (jokseenkin helposti toteutettavan) ideanne buffetiin sopivasta suomalaisesta ruokalajista. Toistaiseksi olen miettynyt lähinnä karjalaishenkistä sapuskaa, jotain marjaleivonnaista tai rahkapiirakkaa. En myös ole aivan varma, riittävätkö hermoni ja taitoni karjalanpiirakoiden rypytykseen.

Mut hejdå, lähden tuohon viereiseen lähikauppaan eli Hemköpiin ostamaan itselleni välipalaksi omenan ja päärynän makuista kesoa eli raejuustoa!