Rakas sisareni muutti keväällä itähelsinkiläisestä lähiösta pohjoishelsinkiläiseen lähiöön. Tökerönä ihmisenä huomautin mahdollisesti muutamankin kerran epäkohteliaasti talon arkkitehtuurista...
 |
| Naapurikorttelin viehättävää ulkosivu. |
Olemme Mikon kanssa iloinneet Göteborgin asuntomme viihtyisyydestä ja ulkomuodosta, joka ei satu silmään ja jota ympäröivä vihreys tasoittaa. Naapurikorttelin talot kun ovat toista maata ja useamman kerran olemme huokaisseet helpoituksesta, kun emme joutuneet asumaan 60-lukukuntoiseen laitosmaisen näköiseen lähes 800 asunnon asumisratkaisuun.
Ilomme osoittautui lyhyaikaiseksi, sillä tulevan espoolaisen lähiökotimme ulkomuoto ei jää kovin kauas göteborgilaisesta lähiöarkkitehtuurista, vaikka rakennusvuosi onkin 18 vuotta myöhäisempi. Tämänkin esteettisen virheen olisi voinut välttää ottamalla oppia ruotsalaisista, pientalorakentamisesta en viitsi edes sanoa mitään...
 |
| Keltainen piristää ankeutta? |
Olemme pohdinnoissamme päätyneet siihen, ettei rumassa talossa asuminen ole niin kamalaa, jos ikkunasta avautuvat näkymät ja silmään sattuvat rakennukset ovat miellyttäviä. Valitettavasti Google maps -vakoilumme paljasti tulevan kotimme ikkunanäkymän sisältävän pääasiassa vastaavannäköisen naapuritalon, jonka tehostevärinä oli kuitenkin vihreää. Auts.
Palautimme Göteborgin kotimme avaimet kolmisen tuntia sitten ja noin puolen tunnin päästä jää Ruotsin mukavin kaupunki taaksemme. Hej då Göteborg!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti