Kevään merkit

Olen alkukuusta asti kuvainnut kevään merkkejä ja suunnitellut kirjoittavani niistä. Olen kuitenkin huomannut yhden kevään merkin olevan ylitse muiden: julmetunmoisen kiireen. Muistelen yläaste- ja lukioikäisenä huhti-toukokuun merkinneen partiontäyteisiä viikonloppuja kisoissa ja retkillä, siinä samalla piti jossain välissä opiskella viimeisiin kokeisiinkin. Nyt kiire on vähän erilaista, mutta tunnelmat varsin samat: niin paljon tehtävää, niin vähän aikaa!

31.3. Köynnöskuusama puski ensimmäisenä lehtiä.

Alkukuu oli toki pääsiäisen takia rennompi, ehdimme tehdä useammankin eväsretken ja puuhailla keittiössä. Mikon kahden viikon pääsiäisloma tietysti auttoi asiaa. Puutöitä ei ole myöskään pystynyt samalla tavoin raahaamaan kotiin, kun taas tälle hetkellä repussani odottaa kotiläksynä nauhapirta, kokeilutilkun alku ja lautanauhasuunnitelma.

31.3. Ensimmäiset huomaamamme valkovuokot.

Paikallisesta keväästä puuttuu Suomen kevään rapaisuus ja ankeus, vaikka toissa-aamuna saimmekin ihmetellä maahan satanutta lunta. Aivan maaliskuun ihanan aurinkoisiin ja lämpimiin keleihin ei ole viime aikoina päästy, muttei ilmoja ole voinut erityisen kurjiksi moittia. Lisäksi kaikki hulluna kukkivat kevätkukat jaksavat piristää talven jälkeen.

1.4. Terassikauden avaus Kaffestuga Lyckanin vohveileilla.

Jo melkein tavaksi muodostuneet iltalenkit ovat jääneet harmittavan monena iltana välistä. Nytkin olisi tarpeellisempaa ehtiä kirjastoon noutamaan kirjoja ja hankkimaan kirpparilta kangasta räsyiksi leikattavaksi. Ensimmäisen taidan kuitenkin pakosta jättää välistä, tai ainakin siirtää huomiselle.

7.4. Pääsiäispensas, näitä näkyi paljon pääsiäisen kävelyretkillämme.

Reilun viikon päästä on kuitenkin luvassa turistiloma, kun siskokultani saapuvat pitkäksi vappuviikonlopuksi tänne. Toivon hyviä ilmoja, sillä huoleton ulkona vaeltelu on varmasti tarpeeseen kaikkien puu- ja kudontapölyssä vietettyjen päivien jälkeen.

7.4. Ekat voikukat.

Kuun loppuminen aiheuttaa myös pientä jännitystä, sillä toivomme saavamme vuokratarjouksen ja pääsevämme majoittumaan omiin nurkkiin pääkaupunkiseudulle kesäkuussa. Toukokuun lopussa on luvassa piipahdus Suomessa ja lopulliset paluuliput on varattu kesäkuun puoleen väliin, alle kahden kuukauden päähän.

8.4. Keväänodotusvillapaitani valmistui ja on testikäytetty.

Pientä jännitystä aiheutti myös tänään sähköpostista lukemani työhaastattelukutsu oman alan hommiin. Voi olla, että järjestän asiat niin, että päädyn pian elämäni ensimmäiseen skype-työhaastatteluun.

14.4. Ihan kohta on vihreää.

Jos jaksoit lukea tänne asti, niin minulla on pieni toivomus: Suomeen lähetettäviä postikortteja on vielä jäljellä, joten jätä ihmeessä kevättervehdys kommenttilootaan, niin lupaan lähettää postia :) Tällä viikolla omaan postilaatikkooni kolahtaneet tervehdykset ovat ilahduttaneet sen verran, että haluan laittaa hyvän kiertämään.

14.4. Hedelmäpuut ja mangoliat alkavat kukkia.

Ilmeisesti, kuten tämän kirjoituksen runsaanpuoleisesta kuvituksestakin voi päätellä, kohtuus on minulta juuri nyt hieman hukassa. Syytän opiskeluja, olen pitkästä aikaa hullaantunut niihin siinä määrin, että voisin ihan omaksi huvikseni viettää yliopistolla yli kymmentuntisia päiviä. Toivotaan, etten kuitenkaan rönsyile aivan tuhottomasti, sillä haluan mieluusti pitää kesäkuussa suunnittelemani viikon Göteborg-loman ennen Suomeen paluuta, enkä opiskella viimeisiä Ruotsi-hetkiäni yötä päivää.

14.4. Kesäauto!

14.4. Kesäkukkia on jo istutettu.

19.4. Kiire eli mm. 1,5 metriä puolipellavaloimea keittiöpyyhkeisiin.